logo
Hämeen Heimoliitto ry
Kotiseututyötä vuodesta 1925

Häme-teko

Hämeen Heimoliitto ry:n myöntämä Häme-teko on vuosittain jaettt palkinto merkittävästä toiminnasta hämäläisen kotiseututyön, hämäläisen kulttuurin tai perinne-/kulttuurimaiseman hyväksi.

Tekona on huomioitu pitkäjänteinen tavoitteellinen kotiseututyö, alueen/kohteen tunnetuksi tekeminen tai teon lähiyhteisölle antama merkittävä taloudellinen hyöty.

Häme-teko voi olla esim. historiallinen näytelmä, merkittävä julkaisu, talkootempaus, historiallisesti merkittävän rakennuksen tai ympäristön kunnostus, hämäläisen perinteen vaaliminen, perinne- tai kulttuurimaiseman hyväksi tehty työ tai muu vastaava.

 

HÄME-TEKO 2016

Häme-teko 2016 laatta: Vanha Savotta, Jouko Vilkman, Rautajärvi (Pälkäne).

Jouko Vilkman on järjestänyt perinnetapahtumia 15 vuoden ajan. Heinäkuussa on maatalousnäyttely sekä työnäytöksiä, syyskuussa puintipäivä ja maaliskuussa vanhan ajan metsäperinnepäivät. Tapahtumat ovat kaksipäiväisiä ja ne keräävät jatkuvasti satamäärin yleisöä Pirkanmaalta ja kauempaakin. Tilan toimintaan liittyy ympärivuoden avoinna oleva kämppäkauppa, josta voi ostaa perinnevaatteita ja -jalkineita, matkamuistoja ja lahjaesineitä. Kämppäkaupan yhteydessä on perinteinen kahvila sekä mittava museoesineiden kokoelma.

 

Häme-teko 2016 kunniakirja: Hevossilta Oy, Veikko ja Raija Mero Forssa.

Vanhan maalaismaiseman keskellä sijaitseva museo- ja matkailutila, joka toimii kokous-, virkistys- ja juhlapaikkana, retkikohteena ja lomanviettopaikkana. Museopihan päärakennus Flinkin torppa vuodelta 1805 on Forssan vanhin kokonaisena säilynyt asuinrakennus. Tilan vanha hirsinavetta on vuodelta 1895 on muuntunut Tallituvaksi, jossa toimii hämäläistä perinneruokaa tarjoava tilausravintola. Tilalle on siirretty parikymmentä vanhaa rakennusta lähinnä Lounais-Hämeen kunnista. Rakennuksiin on kerätty eri aikakausien hämäläistä esineistöä sekä tekstiilejä, ryijyjä,kupari-,  keramiikka- ja puuesineitä, sepän takomia työkaluja ja hevosajoneuvoja.Tilalta löytyy myös vanhoja traktoreita ja automobiilejä.

 

HÄME-TEKO 2015

Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 17 kappaletta eri puolilta Hämettä. Tänä vuonna ei valittu varsinaista Häme-tekoa. Hämeen Heimoliiton hallitus myönsi viisi Häme-teko 2015 kunniakirjaa, jotka jakautuivat seuraaville: 

Lentojätkä Reino Halin, Lammi. Reino Halin on hämäläisen metsäperinteen taitaja. Hänen työnäytöksensä, joilla hän tuo esiin vanhaa perinnettä, työtapoja ja esineitä, ovat suosittuja erilaisissa tapahtumissa.

Vanajavesikeskus, Hämeenlinna  on julkaissut kirjan Pisaroita, joka kertoo Vanajaveden monimuotoisuudesta, sen äärellä asuvista ihmisistä sekä työstä Vanajaveden hyväksi. Vanajavesikeskus hoitaa Hämeen vesiä ja kulttuurimaisemaa, virkistää elinkeinoelämää sekä sopeuttaa seutua ilmastonmuutokseen.

Mansikki maatalousnäyttely, Jokioinen Erityisesti lapsille suunnattu tapahtuma, joka on huomioitu ei vain katseleminen vaan myös lasten itse tekeminen. Elonkierto-puistossa eläimiä siliteltäväksi, puuhapisteitä, vanhoja ja uusia koneita joihin saa kiivetä sekä nautittavaksi lähiruokaa.

Haaviston tila, Kangasala Toimiva maatila 1500-luvulta lähtien. Perinnemaisema rakennuksineen, peltoineen ja tuulimyllyineen, josta on kehittynyt kyläyhteisön kohtauspaikka. Tilalla on oma kotimuseo, myllypäivät vuosittain, pieni musiikkifestivaali, kesätori, tallinparvella galleria kesänäyttelyineen.

Kirja "Kun tää sota loppuis" Kirjaan on kerätty lähes 350 kirjettä, jotka Lyydi ja Sulo Porttikivi kirjoittivat toisilleen sotavuosina. Arkisia asioita, vähän rakkautta ja tulevaisuuden suunnitelmia. Vain kansakoulun käyneiden nuorten hämäläinen murre ja puhekieli on säilytetty aitona jopa kirjoitusvirheineen. Aito hämäläinen ajankuva koko elämän kirjona.

 

HÄME-TEKO 2014

Palkintolaatta: Elisa Göös Janakkala.

Elisa Göös toimii aktiivisesti ja näkyvästi kotiseututyössä valtakunnallisella ja paikallisella tasolla Suomen Kotiseutuliiton valtuutettuna, Janakkala-Seuran puheenjohtajana sekä Heimoliiton hallituksen jäsenenä. Hän on toiminut myös Linnaseutu ry:n, Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen sekä Janaki ry:n puheenjohtajina.

Elisa toimi vuoden 2014 Hämeenlinnassa järjestettyjen Valtakunnallisten kotiseutupäivien pääsihteerinä. Hänen vastuullaan oli päivien suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuus yhteistyössä Kanta-Hämeen muiden toimijoiden kanssa. Hän toimi myös päivien "kasvoina" ja aktiivisena tiedottajana mm. omilla artikkeleilla ja kolumneilla kotiseututyöstä. Elisa teki reilun vuoden mittaisen projektin talkoilla ilman korvausta.

Kunniakirjat: 

Leenamaija Vattinen Renko. Leenamaija Vattinen on 29-vuotias renkolainen, joka opiskelun ja töiden lisäksi osallistuu aktiivisesti kotiseututyöhön Renko-Seurassa. Nuoresta iästä huolimatta, hän on toiminut pitkään kotiseututyössä. Leenamaijan sydämen asia on Härkätien museo, jossa hän vastaa museon esittelyistä ryhmille ja hoitaa museon näyttelykautena kaikki museoon liittyvät käytännön asiat.

Ryttylän kylä- kirjastoyhdistys. Yhdistyksen ylläpitämän toimivan kirjaston perustaminen on kulttuuriteko, joka viitoittaa esimerkillään ja asenteellaan toimintatapaa, jota voitaisiin menestyksellä käyttää myös muissa samankaltaisissa tapauksissa joissa taajamien, kylien ja mahdollisesti liitettävien kuntien kirjastoja lakkautetaan. Lyhyen toimintansa aikana kirjastohanke on lisännyt merkittävästi yhteisöllisyyttä ja yhteistä työtä kyläläisten keskuudessa ja saavuttanut yleistä myönteisyyttä.

 

HÄME-TEKO 2013

Varsinaista Häme-teko laattaa ei tällä kertaa myönnetty.

Kunniakirjat:

Hollolan kotiseutuyhdistykselle, Heikki Mantereen ja yhdistyksen pitkäaikaisesta yhteistyöstä, jonka ansiosta vuosittain julkaistaan Hollolan kotiseutukirja. Vuoden 2013 juuri ilmestynyt kirja on 28. julkaisu.

Janakkala-Seuralle ja Janakkala Seura ry:n hallituksen pitkäaikaiselle aktiivijäsenenelle Markku Selinummelle vuosia jatkuneesta yhteistyöstä Janakkala ennen ja nyt -lehden julkaisemisessa. Lehteä on julkaistu vuodesta 1951 vuosittain.

Molemmat julkaisut ovat merkittäviä alueensa historian ja perinteen sekä ajankohtaisten tapahtumien tallentajia. Heikki Mantere ja Markku Selinummi antavat julkaisuille pyyteettömästi oman ammattitaitonsa ja tekevät työnsä laadusta tinkimättä. Julkaisujen varsinaiset kirjoittajat koostuvat eri ikäisistä alueella asuvista tai asuneista ihmisistä.

 

HÄME-TEKO 2012

Palkintolaatta: kirjalle Aarteita museoiden kätköistä.

Kirja on Wellamo-opiston hanke, jossa työryhmä Merja Kittelä, Mari Keituri, Ilkka Kuivasaari, Marja Ruisvaara ja Tuija Vähävuori ovat koonneet kirjan ajatuksena kunnioittaa ja vahvistaa päijäthämäläisen käsityön erityispiirteitä ja tunnettavuutta. Kirjaan on koottu yhdeksän kunnan kotiseutumuseoista sekä yksityishenkilöiltä käsityömalleja tekstiili-, puu- ja metallitöistä ohjeineen.

Mallit ja ohjeet ovat ajattomia ja niitä voidaan hyödyntää käsitöiden ja muotoilun opetuksessa, yritystoiminnassa sekä harrastuksissa. Ne myös herättävät käsityöharrastajien mielenkiinnon museokokoelmia kohtaan.

Kunniakirjat:

Pianisti, kapellimestari Erkki Korhonen, Hämeenlinna. Hän on toiminnallaan sitonut Sibeliuksen ja hänen musiikkinsa hämäläiseen ympäristöön. Hän on työllään edistänyt oman kotikaupunkinsa Hämeenlinnan tunnettavuutta konsertti ja kulttuurikaupunkina.

Erkki Ulamo ja Markku Karvonen, Hattula. Kirottu Syväri, hämäläiskomppanian jatkosota. Kirjan kirjoittajat ovat toteuttaneet osin edesmenneiden, osin elossa olevien hämäläiskomppanian rivimiesten toiveen saada kohtalonsa ja vaiheensa kuuluviin. Teos on syntynyt pitkäaikaisen kotiseututyön ja tutkimuksen tuloksena.

 

HÄME-TEKO 2011

Palkintolaatta: Kosken VPK:n vuosijuhla.

Juhla järjestettiin 2011 heinäkuussa jo 115. kerran Hämeenkoskella. Tapahtuma on historiallinen ja perinteikäs kesäjuhla pienellä paikkakunnalla. Juhla on nykyisin kolmipäiväinen tapahtuma, joka vaatii suunnattoman määrän talkootyötä ja järjestelyjä.

Kunniakirjat:

Hevosajan museo, Lellan tila, Urjala. Hevosajan maataloutta esittelevä mittava museokokoelma, joka on huomionosoitus viljelijäpolville, jotka huolehtivat ruokataloudestamme viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla ja sitä aikaisemmin.

Haapamäen Museoveturiyhdistys ry, Keuruu. rautatiekulttuurin ja -historian vaaliminen. Valtakunnallinen rautatiehistoria on myös osa Hämeen omaa kulttuurihistoriaa.

Sääksmäen maa- ja kotitalousseura ry, Sääksmäki. Iso Kelhin seurantalon kunnostus hyvän korjaustavan mukaan ja perinteitä kunnioittaen.

 

HÄME-TEKO 2010

Palkintolaatta: Oriveden kotiseutuyhdistys ry:lle

Paltanmäen kotiseutumuseon pitkään jatkunut esimerkillinen hoito, siellä järjestetyt tapahtumat ja retket. Lisäksi huomioitiin valinnassa Taikaviulu eli Jouni Vehmaan tekemä museoesineen korjaustyö, jolla vanha soitin on saatu toimivaksi.

Kunniakirjat:

Hollolan kotiseutuyhdistys ry; mittavasta työstä, jolla on pelastettu vuonna 1903 valmistunut Hollolan vanha kunnantupa. Talo sijaitsee arvokkaalla paikalla Hollolan kirkon vieressä ja se on osa kokonaisuutta, jonka muodostavat Hollolan esinemuseo vanhassa viljamakasiinissa ja Hollolan talomuseo. Kunnantuvassa tullaan järjestämään näyttelyitä, erilaisia kulttuuritilaisuuksia ja juhlia sekä kesäisin myös kahvilatoimintaa.

Nuorisoseura Tähti, Vesilahti; viiden vuoden välein talkoilla toteutetusta markkina- ja kotiseutujuhlasta eli Narvan markkinoista. Markkinat ovat alusta alkaen olleet perinteitä noudattava kotiseutujuhla, joissa on esillä tervahautaperinne, erilaiset käden taidot, vanhat leikit ja perinteet sekä historiallinen kulkue.

Ratalahden torppa, Janakkala; Erkki Ylöstalon aktiivinen työ torpan rakennusten, pihamiljöön ja irtaimiston vaalimisesta alkuperäisessä asussaan. Torpan miljöö on ainutlaatuinen hämäläinen kokonaisuus, jossa on asuttu 1800-luvulta alkaen.

 

HÄME-TEKO 2009

Palkintolaatta:Tammelan Hakkapeliittatapahtumalle.

Hakkapeliittatapahtuma on vuosien saatossa muodostunut laajalti tunnetuksi ja näkyväksi hämäläisen yhteistyön voimannäytöksi ja on vakiinnuttanut asemansa kädentaitajien ja suuren yleisön kohtaamispaikkana.

Kunniakirjat:

Pälkäne-Seura ry. Pälkäne-Seuran perinnetapahtuma Oksalan rusthollin perinnepäivä, joka toteutetaan yhteistyössä Kukkolassa sijaitsevan Oksalan tilan kanssa. Päivän aikana esitellään vanhoja maaseudun työtapoja ja –koneita. Oksalan tilalla on myös merkittävä maatalousmuseo. 

Luutsaaren kalapirtin kannatusyhdistys, Kuhmoinen.Pitkäaikainen perinnetyö vanhan ainutlaatuisen museorakennuksen säilyttämisessä ja pitämisessä alkuperäisessä käytössä. Kalapirtti toimii osana Isojärven kansallispuistoa ja on edelleen kalastajien tukikohta ja kohtauspaikka. Se palvelee myös tutkimusta ja koululaisryhmien opetusta sekä on kiinnostava käyntikohde. Vuonna 2009 julkistettu kannatusyhdistyksen kustantama kalapirtin historia on kappale suomalaisen kalastuksen historiaa.

Pirttikoskenkoulun Kummit ry, Kalvola. Yhdistys on toiminnallaan elvyttänyt vanhaa talkooperinnettä ja siten varmistanut vanhan puisen kyläkoulun säilymisen yhteisenä kylätalona, järjestänyt erityislaatuista kesäteatteritoimintaa vuodesta 1992 sekä huomioinut ympäristöä mm. rakentamalla lintutornin ja julkaisemalla kesälehteä.

 

HÄME-TEKO 2008

Varsinaista Häme-teko laattaa ei jaettu vuonna 2008. Sen sijaan palkittiin kunniakirjoilla vuoden 1918 tapahtumia huomioineet. Näin osoitettiin huomiota kotiseutuyhdistysten ja muiden toimijoiden tekemälle työlle, jolla he ovat tuoneet esille vuoden 1918 tapahtumia.

Eri puolilla Hämettä on monipuolisesti, kiihkottomasti ja ihmisläheisesti monien eri toimijoiden työllä selkeytetty kuvaa vuoden 1918 tapahtumista.

Kunniakirjat:

Hauho-Seura ry, tapahtumien esille tuominen näyttelyillä sekä asiantuntevasti opastettujen retkien järjestämisellä vuoden 1918 tapahtumapaikoille Hauhon seudulla.

Yle-Lahden toimittaja Tapani Ripatti, joka on tehnyt vuoden aikana mittavan ohjelmasarjan yleisötilaisuuksineen vuoden 1918 tapahtumista. Ohjelmasarjassa muistellaan vuosien 1917 -1918 tapahtumia Päijät-Hämeessä ja pohditaan niihin johtaneita syitä. 

FT Tuomas Hoppu ja julkaisuryhmä; Tampere 1918. Kirja on Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen ja Tampereen kaupungin museotoimen yhteistyöntulos, joka on visuaalisesti vaikuttava, tasapainoinen ja monipuolinen kuvaus sisällissodan tapahtumista Tampereella. Sodan vaiheet taustoitetaan huolellisesti ja kuvataan paitsi taistelevien osapuolten myös siviilien kannalta. Teos täsmentää kuvaa sisällissodasta vankan lähdeaineiston pohjalta. Myös sisällissodan jälkeinen aika tamperelaisten elämässä on huomioitu.

 

HÄME-TEKO 2007

Palkintolaatta: Hausjärvi-Seuralle ja sen talkooporukalle.

Talkoojoukon ahkerat vetäjät ja toimijat Olli Pihlflyckt, Helka Hämäläinen-Ojala, Jukka Numminen ja Antti Mäkelä ovat viime vuodet olleet jatkuvasti rakentamassa Koskelan kotiseututaloa ja sen ympäristöä edesmenneen puheenjohtajan Reijo Kurhilan viitoittamalla tavalla.

Kotiseututalo Koskelasta on muodostumassa monipuolinen toiminta- ja kulttuurikeskus, joka on herättänyt jo laajalti myönteistä huomiota.

Kunniakirjat:

Heiskan talonpoikaismiljöö, Hämeenkyrö. Vanhan Heiskan neliöpihan pihapiirin pelastamisesta ja kunnostamisesta.

Jouni Rasimus, Riihimäki. Riihimäen Lasitehdas Oy:n vanhan Ilves-veistoksen pelastamisesta ja kunnostamisesta.

Pikkupalatsi, Tampere. Finlaysonin isännöitsijöiden ja tehtaanjohtajien purku-uhan alla olleen vanhan asunnon pelastamisesta ja kunnostamisesta alkuperäiseen kuntoonsa.

  

HÄME-TEKO 2006

Palkintolaatta: Rautajärven kyläteatteri, Luopioinen

Teatteri toteutti mittavin talkoovoimin Hanna Raudan kirjan pohjalta tehdyn historiallisen hämäläisen näytelmän Kalle Antinpoika – torpparista talonisännäksi.

Kunniakirjat:

Martta ja Hollo festivaali 2006, Hollolan Nuorisoseura ry Hollola. Kansantanssin ja – musiikin festivaali esitteli yli 50 konsertissa kansainvälisen lasten ja nuorten tanssikirjon lisäksi kotimaista kansantanssia. Merkittävin osa konserteista oli suunnattu koululaisille, lapsille ja nuorille.

Taiteilija Elina Kylämarkula, Humppila. Sinnikkäästä ja kärsivällisestä työstä, jolla on mahdollistettu taiteilijoiden yhteisten näyttelyiden pitäminen Urpolan kartanon vanhassa viljamakasiinissa.

 

HÄME-TEKO 2005

Palkintolaatta: Hankalan Pellavaloukku, Hämeenkoski

Museoviraston suojelukohde, yksityisen henkilön entisöimä Tampellan entinen pellavankäsittelylaitos ympäristöineen, lajissaan ainutlaatuinen Suomessa. Loukulla on kesäisin taidenäyttelyitä, käsityöläisten tuotemyyntiä sekä kahvila.

Kunniakirjat:

Kivikellarinmäen museo, Janakkala. Toimi Löyttyniemen rakentama, kehittämä ja ylläpitämä kotimuseo. Alueella on yli 10 museorakennusta ja tuhansia esineitä. Löyttyniemi osaa kertoa jokaisen esineen tarinan, historian ja käyttötarkoituksen. 

Ritvalan nuorisoseura, Sääksmäki. Ritvalan Helkajuhlien järjestäminen nykymuotoisena jo 100-vuotta. Vuonna 2005 on julkaistu tapahtuman historia.

 

HÄME-TEKO 2004

Palkintolaatta: Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat ry

Vuodesta 1990 lähtien yhdistys on esittänyt Hauhon kesäteatterissa Hella Wuolijoen tuotantoa. Talvikaudella on esittänyt mm. Aleksis Kiven tuotantoa ja hauholaisia kotiseutunäytelmiä. Valtakunnallisestikin merkittävä ja näkyvä tapahtumasarja.

Kunniakirjat:

Pispalan Moreeni, Tampere. Lauri Viidan lapsuudenkodin kunnostaminen museoksi sekä Pispalan Haulitehtaan tehdasrakennuksen kunnostaminen kokous- ja juhlatilaksi. Työ on tehty lainavaroin ja talkoovoimin.

Ylirakennusmestari Tapio Hynynen, Sysmä. Hän on aikaansaanut aloitteellisuudellaan ja aktiivisuudellaan historian arvoteoksen suojeluskuntahistorian ”Sysmä ja sysmäläiset isänmaan asialla”

 

HÄME-TEKO 2003

Palkintolaatta: Vanhan Riihimäen pienoismallin rakentajat, Riihimäki

Riihimäkeä 1939 kuvaavan pienoismallin rakentaminen, kuvien, karttojen, muistikuvien ja piirustusten kerääminen. Rakentajiin kuuluivat kolme työryhmää sekä mittava määrä rahankeräys- ja muistelutalkoisiin osallistuneita.

Kunniakirjat:

Nuorisoseura Aura, Tammela. Nuorisoseuran pitkäaikainen ja menestyksellinen perinne Tammelan Hakkapeliittajuhlien järjestäjänä sekä kesäteatteritoiminnan ylläpitäjänä.

Tyrväntö-verkko, Tyrväntö. Tietotuvan toimittama Tyrväntö-verkko sisältää paljon tietoa Tyrvännön historiasta, nähtävyyksistä, kulttuurista ja käytännön elämästä osoitteessa www.tyrvanto.net

Eero ja Katariina Pylsy, Hämeenkyrö. Maisemakahvilan sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Frans Emil Sillanpään mielimaiseman vaaliminen. Yksityisen Jeesuksen syntymän 2000 muistokirkon perustaminen Kierikkalan Sikomäelle, joka on ollut yhteisenä kokoontumis- ja kulttipaikkana jo pakanuuden ajoista lähtien.

Markku Seppälän maatalousmuseo, Hämeenlinna. Hämeenlinnan Luolajassa sijaitseva yksityisen harrastajan keräämä mittava ja ainutlaatuinen esineistö maatalousperinteen säilyttämiseksi jälkipolville. ”Läpikäytävän” entisöinti, Asikkala Asikkalan kirkon vanhan kellotapulin rakenteiden ja paanukaton mittava kunnostaminen talkoilla.

  

HÄME-TEKO 2002

Palkintolaatta: Kuhmoisten ase- ja varusmuseo, Kuhmoinen

Ainutlaatuinen näyte yksityishenkilön harrastusten tuloksista. Ari Lehtosen toteuttama museo kertoo koruttomasti kaikesta siitä mitä sodassa tarvitaan ja mitä sota voi aiheuttaa.

Kunniakirjat:

Tyrväntö-seura, Tyrväntö. Tyrvännön vanhan pitäjän historian kirjoittamisen mahdollistaminen pääosin talkootyöllä, joka on osoitus perinteiden vaalimisesta ja hämäläisestä sitkeydestä.

Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo, Juupajoki. Entisen korko- ja lestiverstaan tiloissa olevan museon ja gallerian ylläpitäminen talkoovoimin. Museo esittelee erityisesti kenkäalan käsityö- ja teollisuusperinnettä sekä taidetta ja Juupajoen nykyistä nahkatuotantoa.

 

HÄME-TEKO 2001

ei jaettu palkintoja

 

HÄME-TEKO 2000

Palkintolaatta: Pellavatupa Joen torppa, Asikkala

Asikkalalaisen pellavaperinteen tallentaminen ja tunnetuksi tekeminen havainnollisella esittelyohjelmalla.

Kunniakirjat:

Vesilahden museoyhdistys, Vesilahti. Torppariajan näyttelytapahtuma kesällä.2000. Laaja näyttely havainnollisti paikallista torppariperinnettä esineistöllä keittiöstä pellolle sekä laajalla asiakirja- ja kirjallisuusosastolla. Kaloisten kyläyhdistys, Renko Isältä pojille periytyvän ja osittain jo unohtuneen tervahaudanpolttoperinteen elvyttäminen ja säilyttäminen.

 

HÄME-TEKO 1999

Palkintolaatta: Immilä-Metsäkylän kyläyhdistys, Nastola.Immilän myllyn ja myllyalueen entisöiminen huomioiden vanhan myllymiljöön ja koskialueen säilyttäminen.

Hattula-seura, Hattula. Hattula Pirtin rakentaminen talkoovoimin ja vuosisatojen takaista rakennusperintöä noudattaen.

 

HÄME-TEKO 1998

Palkintolaatta: Juupajoki-seura, Juupajoki

Pitkäaikaisesta toiminnasta Kallenaution kestikievarin ylläpitäjänä ja kievariperinteen jatkajana.